Piristä kotisi sisustusta kevääseen sopivilla valaisimilla

Kaunis keväät

Kevään tulo herättää innostusta. Ihanaa, kohta valon määrä lisääntyy, ruoho alkaa kasvaa ja kukat kukkia; linnut palaavat tänne pesimään, puutarha alkaa kasvattaa satoja, ja paksut talvivaatteet voi viedä vintille! 85 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisista kaamosoireista, joten pitkä talvi saatetaan mennä vähän puoliteholla. Valon puute väsyttää, masentaa, ja vaikuttaa toimintakykyyn. Jopa lehmien on havaittu kärsivän jonkin asteisesta kaamosmasennuksesta tai ainakin kaamosväsymyksestä ja ruokahalun laskemisesta. Ei siis ihme, että päivän pidentyminen ja valon määrän lisääntyminen ilahduttaa. Keväällä suomalaiset heräävät kuin unesta. 

Kevääseen liittyy tiettyjä rituaaleja, kuten kesärenkaiden vaihto, kasvien siementen esikasvatus ja monelle myös verhojen ja mattojen vaihto kevyempiin. Kevät saattaa innostaa uusimaan sisustusta enemmänkin. Talvella sitä kaipaa paksuja mattoja, pörröisiä torkkuhuopia, kynttilöitä ja takkatulta. Kevään ja kesän tuloa sekä lisääntyvää valoisuutta voi korostaa vaihtamalla sisustuksen värit vaaleiksi. Ilmavat verhot, hennon vihreät sohvatyynyt ja hauskat räsymatot sopivat keväthenkiseen sisustukseen. Olisiko aika päivittää myös valaisimet kevääseen sopiviksi? Valaisimilla on iso merkitys kodin tilojen viihtyvyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen, joten sisustusinnossa kannattaa luoda katse myös kattoon ja pohtia, olisiko nyt hyvä hetki hankkia ajaton ja laadukas klassikkovalaisin. Skandinaaviseen valoisaan, käytännölliseen ja melko pelkistettyyn sisustukseen sopivat hyvin esimerkiksi Tom Dixon -tuotemerkin modernit ja korkealaatuiset valaisimet. Näiden valaisimien avulla jaksaa seuraavankin talven, ja sitä seuraavan.

Valon vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Makuuhuoneen valot

Kuten edellä todettiin, vain 15 prosenttia suomalaisista välttyy kaamosoireilta. Paras tapa välttyä talviaikaan niin yleiseltä mielialan laskulta ja väsyneisyydeltä on yrittää olla ulkona aina, kun valoa olisi saatavilla. Pohjois-Lapissa tämä ei tietenkään onnistu, eikä normaalia yhdeksästä viiteen -työpäivää viettävillä ole tähän mahdollisuutta kuin viikonloppuisin, jos silloinkaan. Niinpä on kiinnitettävä huomiota sisätilojen keinovalaisuun. Työskentelytilassa olevan valon on oltava tasaista ja kylmää, kun taas makuuhuoneeseen sopii lämmin valo, mikä valmistelee aivoja ja elimistöä nukahtamaan. Kunnollinen valaistus saa elimistön toimimaan normaalisti myös vuoden pimeimpään aikaan. Hämärässä hiipparointi voi sekoittaa muun muassa unirytmin, koska pimeässä erittyy enemmän melatoniinia eli unihormonia. Tämä on syy siihen, minkä takia kesällä pärjää lyhyemmillä yöunilla, sillä valoisassa melatoniinia erittyy vähemmän. Ulkomaalaisille matkailijoille nukahtaminen Suomen kesäyössä voi tuottaa suorastaa ylipääsemättömiä vaikeuksia. Me olemme kuitenkin tottuneita kesäöiden valoisuuteen, ja jos ongelmia esiintyy, ratkaisemme asian pimentävillä verhoilla.

Valo pitää ihmiset rytmissä, koska silmän verkkokalvossa olevat solut vaikuttavat siihen aivotumakkeeseen, mitä kutsutaan elimistön keskuskelloksi. Tämä tumake kertoo, koska on aika nukahtaa ja koska herätä. Valolla on vaikutusta myös aivojen kykyyn erittää serotoniinia. Serotoniini vaikuttaa niin ihmisen mielialaan, vireystilaan, ruokahaluun kuin aggressiivisuuteenkin. Serotoniinilla on muitakin tehtäviä, esimerkiksi säädellä verenpainetta. Jos serotoniinia erittyy liian vähän, voi henkilö sairastua esimerkiksi masennukseen. Tämä selittää osaltaan sen, miksi ihmiset oireilevat pimeänä vuodenaikana.

Ei kuitenkaan voida väittää, että ihmiset oireilisivat henkisesti vain valon puutteen vuoksi. Monille juuri keväällä lisääntyvä valon määrä aiheuttaa ahdistusta ja masentuneisuutta. Esimerkiksi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä eli bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsiville ihmisille valon määrän lisääntyminen voi laukaista unettoman ja maanisen vaiheen. Voisi luulla, että itsemurhia tehdään eniten marraskuun loputtomassa pimeydessä, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Suomessa tehdään eniten itsemurhayrityksiä huhtikuussa, eli juuri silloin, kun valon määrä lisääntyy. Eniten itsemurhia tapahtuu puolestaan toukokuussa, kun Suomessa vallitsee jo lähes kesä. Kaamosoireilusta kärsivien katsotaan luottavan siihen, että kyllä kevät vielä tulee (tai sitten he saavat apua esimerkiksi kirkasvalolampuista); kevätmasennukseen taas liittyy tunne omasta riittämättömyydestä ja niin suuresta ristiriidasta valon ja oman sisäisen olotilan kanssa, että se voi ajaa itsetuhoisuuteen. 

Useimmilla muilla lisääntynyt valon määrä nostattaa mielialaa, ja esimerkiksi laihtuminen helpottuu. Pimeänä vuodenaikana karkkipussi ja pulla houkuttelevat enemmän kuin keväällä, koska hiilihydraateissa on serotoniinin esiastetta. Keväällä paino saattaa pudota jopa itsestään, ja kun mieliala on muutenkin koholla, on pariutuminenkin todennäköisempää keväällä ja kesällä. Vaikutusta on varmasti silläkin, että ihmiset alkavat liikkua enemmän erilaisissa tapahtumissa ja julkisilla paikoilla, ja vaatteita on yllä huomattavasti vähemmän kuin pakkasen paukkuessa. Heila löytyy siis edelleen paljon todennäköisemmin helluntaina kuin esimerkiksi helmikuussa.